Keuhkosyöpää aiheuttava radon voidaan poistaa sisäilmasta rakennustekniikan avulla

Radon on hajuton, mauton ja näkymätön radioaktiivinen jalokaasu. Ihminen ei pysty aistimaan radonia. Se voidaan havaita ainoastaan erikoismittalaitteilla. Radonia syntyy jatkuvasti maankamarassa ja kiviaineksessa, kun uraani hajoaa ja muuttuu lyijyksi. Koska radon on kaasu, se pääsee liikkumaan helposti maaperän huokosissa ja kallioperän raoissa. Radonia ilmenee myös asuinrakennuksissa, kun sisä- ja ulkolämpötilojen ero aiheuttaa alipaineen, joka imee radonpitoista ilmaa maaperästä lämpimiin sisätiloihin rakennusten alta.

Suomen säteilyturvakeskuksen tarkastaja Olli Holmgren kertoo, että radonia esiintyy eniten graniittisten kallioiden ja uraanikaivosten lähellä sekä hiekkaharjuilla.
– Euroopassa radonia esiintyy eniten Suomessa, Tsekissä ja Portugalissa. Radonin esiintyminen asuintaloissa on kiinni myös rakennustekniikasta. Jos taloissa on kellari, ilma pääsee liikkumaan talon alla, eikä alipainetta muodostu niin helposti.

 

Mittaa radon oikein

Radon on ihmiselle vaarallinen. Ilmassa olevat radonin hajoamistuotteet kulkeutuvat hengityksen mukana keuhkoihin ja tarttuvat keuhkojen sisäpintaan, missä ne lähettävät alfasäteilyä. Keuhkojen saama säteilyannos lisää riskiä sairastua keuhkosyöpään. Mitä kauemmin ja mitä korkeammassa radonpitoisuudessa oleskelee, sitä suurempi riski on.

Uudisrakennuksissa Radonpitoisuuden raja on 200 becquerelia. Vanhoissa rakennuksissa pitoisuuden rajana pidetään 400 becquerelia. Radonin mittaamisesta on Euroopan unionin alueella säädetty säteilysuojauksen direktiivi. Helmikuusta 2018 alkaen pitää tietää kaikkien korkean radonriskin alueelle rakennettujen julkisten rakennuksien radonin määrä. Direktiivin myötä myös sisäilman radonpitoisuuden vaatimustaso vanhoissa rakennuksissa muuttuu 300 becquereliin.
– Radonin mittaus on tärkeää tehdä oikein. Talon lattialle laitetaan mittari, joka mittaa säteilyä kahden kuukauden ajan. Joissakin Euroopan maissa suositusmittausaika on kolme kuukautta. Mittauksen kesto on pitkä, sillä radonpitoisuudet saattavat vaihdella päivittäin. Mittaus kannattaa tehdä talviaikaan, sillä talvella radonin virtaus sisätiloihin on voimakkaampaa kuin kesällä, Holmgren kertoo.

Radon suomessa kartta

 

Radonia voi ehkäistä rakennustekniikalla

Radonin haittoja voidaan ehkäistä rakentamalla taloihin kunnon ilmanvaihto. Radontuuletus muodostaa alipaineen maanvaraisen laatan alle. Alipaine maanvaraisen laatan alla estää radonpitoisen ilman pääsyn laatan rakojen kautta huoneilmaan.

Uusien talojen ryömintätilaan eli rakennuksen alapohjan lattiarakenteen ja maanpinnan väliin rakennetaan tuuletusputkisto. Kun ryömintätilan ilmanvaihto on 0,5-kertaa tunnissa, huonetiloissa alitetaan tiukin radonin päästöluokka 100 Bq/m3. Järjestelmä voidaan rakentaa esimerkiksi muovisista salaoja- ja viemäriputkista. Salaojaputkista rakennetaan lattiarakenteen alle imukanavisto ja imukanavat liitetään yhteen viemäriputkella. Viemäriputki vedetään laatan alta ullakkotilaan ja eristetään. Viemäriputkeen liitetään katolle asennettu huippuimuri. Katolle menevä tuuletuspaalu johtaa putkistosta radonpitoisen ilman ulos.

Vanhoissa rakennuksissa rakennuksen alapohjan laatan raot tiivistetään ja läpiviennit tarkistetaan. Jos radonmittauksessa havaitaan liian suuria radonpitoisuuksia, korjaukset täytyy aloittaa nopeasti. Korjausrakentamisessa radontuuletus suoritetaan yleisimmin imupistemenetelmällä ja radonkaivolla. Imupistemenetelmä tarkoittaa laattaan tehtävää reikää, joka täytetään soralla ja johon upotetaan putki. Putki viedään katolle ja katolle asennetaan huippuimuri.

Vaikka uuteen taloon olisi tehty radon-torjunta, Holmgrenin mukaan pitoisuudet kannattaa mitata joka tapauksessa, koska rakentamisvaiheessa jokin on voinut mennä pieleen. Jos radonpitoisuudet ovat korkeat, katolle kannattaa asentaa huippuimuri.
– Huippuimurilla radonpitoinen ilma imetään maaperästä pois. Se tehostaa tuuletusta ja tasoittaa lattian alla olevaa alipainetta, mikä vähentää radonin virtauksia maaperästä sisälle. Huippuimuri on tutkitusti tehokkain keino radonin torjumiseen, Holmgren kertoo.

 

 

Vaihtoehtoja radonin poistoon

SK-tuote suosittelee radon-kaasun poistoon huippuimurilla toteutettavaa koneellista tuuletusta ja Ross-tuuletuspaaluja. Katolle asennettava VILPE®-huippuimuri liitetään ryömintätilasta vesikatolle johdettuun kanavaan. VILPE®-huippuimuri imee ilman ryömintätilasta ulos vesikatolle. Korvaava ulkoilma johdetaan Ross-tuuletuspaaluilla ryömintätilaan. Ryömintätilasta poistettava tuuletusilma kuljettaa mukanaan pois kosteutta ja muita epäpuhtauksia, jotka johdetaan poistoilmakanavalla rakennuksen vesikatolle. Tuuletuspaalun rakenne on suunniteltu niin, että ilma pääsee vapaasti poistumaan hatun kautta, eikä haitallista ilmalukkoa pääse syntymään. VILPE®-huippuimuri saa ilman kiertämään putkistossa tehokkaammin. Näin saadaan ryömintätilaan hyvä ja tasainen huuhteluvaikutus.

Radon-kaasun poisto voidaan toteuttaa myös painovoimaisena, jos rakennus sijaitsee vähäisen radonpitoisuuden alueella. Tällöin VILPE®-huippuimurin tilalle vesikatolle asennetaan eristetty hatullinen VILPE®-tuuletusputki.

Kattoläpivienti valitaan katemateriaalin mukaan. VILPE® Pelti -läpivienti sopii kaikille profiloiduille peltikatteille, Classic-läpivienti konesaumatuille peltikatteille tai huopakatteille jälkiasennettavaksi, VILPE® Tiili -läpivienti betonitiilikatteille ja VILPE® Huopa -läpivienti uusille huopakatteille. Täydellinen katon läpivientisarja sisältää katteesta riippuen läpivientikappaleen, aluskatteen tiivisteen, kumitiivisteen, tiivistysmassan, ruuvit, ruuvaustyökalun ja asennusohjeen. VILPE®-läpivienti asennetaan Asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeiden mukaisesti mahdollisimman lähelle katon harjaa. Putki eristetään tarvittaessa kosteutta imemättömällä eristeellä. Tuotteiden väri kannattaa valita katon värin mukaan, jotta kokonaisuudesta tulee huomaamaton.

Suomessa radonia on tutkinut STUK eli säteilyturvakeskus. Kansallisia tutkimuksia tekee Iso-Britanniassa BRE-tutkimuskeskus ja Tsekissä Czech Technical University. Euroopan laajuisesti radonia on tutkittu Euroopan unionin RADPAR-projektissa. Raportissa on käsitelty eri korjausmenetelmiä ja radonkorjaustilannetta Euroopan maissa. Maailmanlaajuisia tutkimuksia radonin esiintymisestä ei ole tehty.

 


Lähteet:

Holmgren, Olli & Hannu Arvela (2011). RADPAR. Assessment of radon control technologies. Deliverable 13/1: Assessment of current techniques used for reduction of indoor radon concentration in existing and new houses Radiation and nuclear safety authority (STUK) – Finland.

SKK Tuotteen tutkimus- ja kehitysjohtajan Veli-Pekka Lahden haastattelu

STUK: http://www.stuk.fi/aiheet/radon

http://www.suomenradonhallinta.fi/ajankohtaista/95-sisailman-radonarvot-tulevat-kiristymaan

Säteilyturvakeskuksen tarkastajan Olli Holmgrenin haastattelu

 


 

Muita asiaa käsitteleviä artikkeleita:

Korjaus alentaa radonpitoisuutta jopa yli 90 %

(Talotekniikka 26.1.2017)