Homeongelmia voi ehkäistä ilmanvaihdolla

Homeet kasvavat rakenteissa ja rakennusmateriaalien pinnoilla kosteissa tiloissa. Erityisesti asuinrakennuksissa homeongelmat ovat yleisiä. Jos tiloja ei tuuleteta tai rakenne ei pääse tuulettumaan, pinnoille alkaa tiivistyä kosteutta ja kasvaa hometta. Mikrobikasvun alkaminen edellyttää, että materiaalissa on mikrobeja, itiöitä tai pieni määrä vanhaa kasvustoa. Puu, kipsilevyn pahvi, tapetti ja muut selluloosapitoiset materiaalit ovat sopiva kasvualusta monille mikrobeille, mutta useille riittää jopa tavallinen huonepöly.

Rakennuksen pitäminen kuivana on paras tapa estää homehtuminen. Home kasvaa mieluiten lämpimässä, mutta jos muut kasvuvaatimukset täyttyvät, mikrobit voivat selviytyä vaikka pakkasessa.

 

Home aiheuttaa hengitystiesairauksia

Homeet voivat aiheuttaa terveyshaittoja ihmiselle homeiden erittämien toksiinien kautta. Homeitiöt leviävät ilman välityksellä ja pääsevät hengitysilman mukana elimistöön. Homealtistus lisää hengitystiesairauksia ja voi aiheuttaa allergiaa ja astmaa. Infektiot homeiden vaurioittamilla limakalvoilla ovat yleisiä. Seurauksena voi tulla poskiontelotulehduksia tai keuhkoputkentulehduksia, joskus keuhkokuumeitakin.

Myös toistuvat herpesinfektiot kasvoilla ja genitaalialueella ovat melko yleisiä home- ja kosteusvauriopotilailla. Noin puolelle homesairauspotilaista kehittyy aikaa myöten jälkitautina monikemikaali- eli tuoksuyliherkkyys.

 

Kosteusvaurion havaitseminen

Tunkkainen, kellarimainen haju kertoo useimmiten kosteusvauriosta. Hajut siirtyvät huoneilmaan erityisesti rakenteiden liitoksista, lattianrajoista ja ikkunoiden pielistä. Tyypillisiä sisäilman aiheuttamia oireita ovat ihon, silmien, ylähengitysteiden ja limakalvojen ärsytysoireet sekä päänsärky ja väsymys. Oireet viittaavat homeeseen, jos ne helpottavat rakennuksesta poissa oltaessa.

– Vanhoissa taloissa kannattaa perehtyä talon historiaan eli siihen, mitä korjauksia ja muutoksia talossa on tehty ja miten siinä on asuttu. Uusissa taloissa ongelmana on yleensä kiire rakennusvaiheessa, sillä kiireessä asioita helposti laiminlyödään, Sisäilmayhdistyksen sisäilmaneuvoja Aila Laine-Sarkkinen kertoo.

Sisäilmaongelmien syiden selvittäminen on asiantuntijatyötä.

– Sisäilmasta tehtävä mittaus ei kerro vikojen syytä, vaan kannattaa tutkia suoraan rakenteita ja LVI-tekniikkaa. Rakenteista kannattaa ottaa näytteitä tutkittaviksi. Syyn tutkimisessa kannattaa käyttää apuna esimerkiksi rakennusterveysasiantuntijaa.

 

Huolehdi ilmanvaihdosta

Bakteerien ja homeen kasvu estetään parhaiten pitämällä rakenteet kuivina.

– Merkittävä osa sisäilmaongelmista johtuu ilmanvaihdosta. Ilmanvaihtoa ei joko ole ollenkaan rakennettu tai se on puutteellinen tai pois päältä. Ilmaa pitää tulla ja mennä oikea määrä oikeasta paikasta koko ajan, Laine-Sarkkinen sanoo.

Laine-Sarkkisen mukaan ratkaisu ilmanvaihtoon valitaan yksilöllisesti talosta riippuen. Apuna kannattaa käyttää asiantuntijaa.

– Kun olemassa olevaan järjestelmään halutaan muutosta, ratkaisuun vaikuttaa merkittävästi talon rakennustekniikka eli käytännössä vuosikymmen, jolloin talo on rakennettu. Talon asukkaiden pitää myös miettiä, millaisen talon he haluavat ja millaista ilmanvaihtojärjestelmää he osaavat käyttää ja huoltaa.

SK Tuote suosittelee ECo-huippuimurilla toteutettua ilmanvaihtoa. ECo-huippuimurilla toteutettua ilmanvaihtojärjestelmää on helppoa käyttää ja huoltaa. Talon asuinhuoneistoissa täytyy huolehtia sekä tuloilmasta että poistoilmanvaihdosta. Talon katolle asennetaan huippuimuri, joka imee ilmaa kanavistoja pitkin ja aiheuttaa paine-eron. Sen lisäksi pitää huolehtia myös rakennuksen korvausilman saannista asettamalla riittävästi tuloilmaventtiilejä.

Keittiössä ruoanlaitossa syntyy vesihöyryä ja rasvankäryä. Keittiöön kannattaa asentaa korvausilmaventtiili, josta sinne saadaan raikasta ilmaa. Katolla oleva ECo-huippuimuri imee höyryt liesituulettimen kautta ulkoilmaan.

Talon alapohjan ilmanvaihdosta on myös tärkeä huolehtia. Taloon asennetaan joka seinustalle Ross-tuuletuspaalut ja alapohjasta rakennetaan tuuletusputki katolle. Tuulen synnyttämän paineen ansiosta ilma virtaa alapohjasta tuuletusputkeen. Tuuletusta voidaan myös tehostaa korvaamalla tuuletusputki ECo-huippuimurilla. ECo-huippuimurin ansiosta ilmavirta on tasainen ja säädettävissä.

Talon yläpohjan tuuletus kannattaa ottaa huomioon jo rakennusvaiheessa. Yläpohjan eristeiden ja katemateriaalin välissä on kylmä yläpohjatila, jonne saattaa kondensoitua vettä. Jos sitä ei kuivateta, kosteus kertyy rakenteisiin. Kun taloa rakennetaan, yläpohjaan tehdään korvausilmareitit, jotta ilma pääsee yläpohjan tuuletustilaan. Katolle asennetaan rakenteiden mukaan valittu kattotuuletusventtiili, jonka avulla ilma pääse pois yläpohjasta. Kattotuuletusventtiili estää myös sateen pääsyn sisään. Jos talossa on harja, katolle voidaan asentaa harjatuuletusventtiili. Näiden osien avulla yläpohjaan saadaan ilmavirta, joka kuivattaa kosteuden.

Myös viemärissä tulee olla poistoputki, sillä lavuaarissa ja wc-pöntössä liikkuu isoja massoja vettä. Kun vesimassa liikkuu, syntyy alipaine. Jos ilmalle ei ole hallittua reittiä, se avaa vesilukon saadakseen korvausilmaa. Kun vesilukko on auki, reitti on auki suoraan asuintiloista viemäriin ja hajut pääsevät valloilleen. Katolle asennettu viemärin tuuletusputki tasaa viemärissä olevia ilmanvaihteluita ja ohjaa hajut putkea pitkin ulkoilmaan.

Suomessa huoneilmaa ovat tutkineet esimerkiksi Teknologian tutkimuskeskus (VTT), Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja Työterveyslaitos (TTL). Maailmalla tutkimuksia tekee esimerkiksi Maailman terveysjärjestö (WHO). Kansainvälisiä tutkimuksia kokoaa yhteen sivusto www.microbe.net.

LÄHTEET

https://www.cdc.gov/mold/faqs.htm

http://www.euro.who.int/en/health-topics/environment-and-health/Housing-and-health/risk-management-and-policy-options/protecting-health-from-home-damp-and-mould

www.hengitysliitto.fi

http://www.poison.org/articles/2011-oct/mold-101-effects-on-human-health

www.sisailmayhdistys.fi

Sisäilmayhdistyksen sisäilmaneuvoja Aila Laine-Sarkkisen haastattelu

Sisäilmayhdistyksen toiminnanjohtaja Jorma Säterin haastattelu

SK Tuotteen tutkimus- ja kehitysjohtaja Veli-Pekka Lahden haastattelu