Rivitalon alapohja kärsi liiasta kosteudesta – näin ongelma korjattiin

Kun alapohjan kosteusongelma korjattiin, se on pysynyt kunnossa.

Mustasaaressa Pohjanmaalla sijaitsevan taloyhtiön puheenjohtaja näki jotain huolestuttavaa, kun hän katsoi vuonna 2007 rakennetun rivitalon ryömintätilaan: alapohjan kantavista rakenteista oli lohjennut selkeitä paloja.

Taloyhtiön puheenjohtaja otti yhteyttä isännöitsijään, joka otti yhteyttä insinööritoimisto Reconiin. Ryömintätilaa oli tutkittu aikaisemminkin, mutta vasta nyt selvisi ongelman juurisyy: liian suuri kosteusrasitus ryömintätilassa.

Ryömintätilassa oli käytetty Siporex-kevytbetonista valmistettuja kantavia laattoja. Höyrykarkaistusta betonista valmistettu Siporex on tavallista betonia huokoisempaa ja kevyempää, joten se eristää lämpöä ja ääntä tehokkaasti.

Ryömintätilassa materiaalin haittapuolena oli kuitenkin huokoisuuden mukanaan tuoma diffuusiovastuksen heikkeneminen. Ilman sisältämä vesihöyry läpäisee kevytbetonia tehokkaasti ja ryömintätilan korkea ilmankosteuden takia kevytbetonin huokosiin sitoutuu merkittävästi kosteutta. Huokosten kohonnut kosteuspitoisuus altistaa kevytbetonilaatan alapinnan vetoraudoitteet korroosiolle.

Ryömintätilan suuresta kosteudesta johtuen alapohjan kantavista rakenteista oli lohjennut selkeitä paloja.

Lisäksi yhdessä rakennuksessa putki oli aikoinaan vuotanut. Kolmas syy liialliselle kosteudelle oli se, että alapohjaa tuulettava huippuimuri oli pysähtynyt, kun sen sähköliitin oli irronnut.

Huippuimuria haluttiin edelleen käyttää alapohjan tuuletukseen kohteessa.

”Ajattelin, että huippuimurilla pitäisi olla älykäs ohjaus. Anturit mittaisivat kosteutta ulkona ja sisällä sekä laskisivat, milloin on edullista tuulettaa ryömintätilaa. Eikö markkinoilla oikeasti ole tällaista?”, Mika Iso-Oja Reconilta muistelee.

Ei korjata pelkkää ongelmaa vaan myös sen aiheuttaja

VILPE Sense -järjestelmä asennettiin rivitalojen B ja C alapohjiin lokakuussa 2020.

Korjaussuunnitelmaa tehdessä Iso-Oja haluaa korjata ongelman lisäksi sen aiheuttajan. Asia liikahti eteenpäin Toimivat katot -rakennusmessuilla, joissa Iso-Ojan työkaveri tapasi VILPEn edustajan, joka kertoi VILPE Sense -järjestelmästä. Iso-Oja teki samaan aikaan korjaussuunnitelmaa kohteeseen ja kuuli Sensestä työkaveriltaan. Tämä oli juuri se, mitä hän kaipasi.

”Oli kiehtovaa, että olin ajatellut täsmälleen samanlaista järjestelmää, ja sitten se löytyi.”

VILPE Sense -järjestelmä asennettiin rivitalojen B ja C alapohjiin lokakuussa 2020. Talon katolla olleiden huippuimureiden tilalle vaihdettiin VILPE ECo Sense -huippuimuri.

Korjauksen yhteydessä rakennuksiin asennettiin lisäksi kokoojaputkistot. Näin vältettiin ilmanvaihtoa haittaavien katvealueiden syntyminen.

Näin alapohja kunnostettiin

Laatat kunnostettiin piikkaamalla ruostuneet raudoitteet esiin. Paljastuneet raudoitteet puhdistettiin ruosteesta ja suojattiin sementtipohjaisella tarkoitukseen suunnitellulla tuotteella.

VILPE Sensen tarpeenmukaisella tuuletuksella varmistetaan, että ongelmat eivät uusiudu. Alapohjan laatat kunnostettiin piikkaamalla ruostuneet raudoitteet esiin. Paljastuneet raudoitteet puhdistettiin ruosteesta ja suojattiin sementtipohjaisella tarkoitukseen suunnitellulla tuotteella.

Tämän jälkeen vanhaan kevytbetonipintaan luotiin tartuntapinta kiinnityslaastilla, jonka jälkeen laatat paikattiin alkuperäiseen tasoon täyttämällä auki piikattu alue sementtipohjaisella laastilla.

”VILPE Sensen dataa katsomalla näkee, että olosuhteet ovat nyt selvästi paremmat ryömintätilassa. Riski terästen vaurioitumiselle on paljon pienempi”, Iso-Oja toteaa.

Mikäli kosteustaso nousee ryömintätilassa, VILPE Sense -järjestelmä reagoi lisäämällä tuuletusta, ja tämä alentaa ryömintätilan rakenteisiin kohdistuvaa kosteusrasitusta.  

Auttaa havaitsemaan ongelmat ajoissa

VILPE Sensen ulkoanturit on sijoitettu samaan paikkaan talon seinälle katoksen alle. Ulkoantureita on kaksi, sillä taloyhtiössä on kaksi Sense-järjestelmää.

Automatiikka helpottaa ryömintätilan olosuhteiden seuraamista.

”Älykäs ohjausjärjestelmä on yhteydessä verkkoon. Sen etuna on, että tietää heti, jos järjestelmä pysähtyy. Mikäli tässä taloyhtiössä ongelmiin olisi huomattu reagoida aikaisemmin, olisi päästy vähemmällä”, Iso-Oja sanoo.

Järjestelmä on jo nyt ilmoittanut parista katkoksesta.

”Pysähtymisestä ilmoittava hälytys on merkittävä asia mille tahansa ryömintätilan koneellisesta poistosta vastaavalle huippuimurille”, Iso-Oja sanoo.

Hän tutki järjestelmän toimivuutta rakennusinsinöörin opinnäytetyössään. Mittaukset osoittivat Sensen toimivan kunnolla. Merkkisavuilla tarkasteltuna ilma liikkui tasaisesti kaikkiin poistoilmaventtiileihin ryömintätilassa.

”Sensen etuna mittausteni perusteella on myös se, että kohteeseen suunnitellulla kokoojaputkistolla ilma vaihtuu tasaisesti ja ryömintätilojen tyypilliset katvealueongelmat saadaan minimoitua.”

Älykäs järjestelmä kertoo ongelmista

Ryömintätilassa on VILPE Ross -tuuletuspaalut, joista ryömintätila saa korvausilmaa.

Jos järjestelmä hälyttää, että ryömintätilan kosteus on noussut poikkeuksellisen korkeaksi, se on usein syytä tarkistaa. Ongelma voi olla putkivuoto tai toimimattomat salaojat keväisin, kun lumet sulavat.

”Syitä on monia ja siksi on mielestäni oleellista, että ryömintätilan tuuletuksessa käytetään älykästä ohjausta, joka kertoo tietoja ongelmista. Näin niihin voidaan reagoida ajoissa ennen kuin ne pahenevat.

VILPE Senseä käytetään alapohjien lisäksi kattorakenteiden tuuletukseen. Iso-Oja kuitenkin kokee, että erityisesti alapohjassa automaattisesta tuuletuksesta on hyötyä, sillä ryömintätilaan pyrkii nousemaan aina kosteutta maasta.

Lue lisää VILPE Sensestä.