Joka toinen katto pitää korjata ennen sen käyttöiän päättymistä – korjaukset jäävät usein omistajien maksettavaksi

kattovaurio

48 prosenttia katoista pitää korjata ennen niiden varsinaisen käyttöiän päättymistä. Tätä mieltä ovat Kantarin haastattelemat asiantuntijat, jotka vastaavat kiinteistöjen kattojen kunnosta ja niiden korjausrakentamisesta. Vakuutuksesta ei useinkaan saa korvauksia näistä vaurioista.

Kosteusvaurio ei ole vain vanhojen rakennusten ongelma, vaan niitä voi tulla jopa uudiskohteisiin

Kosteusvaurio ei automaattisesti riipu rakennuksen iästä: ongelmia voi tulla jopa uudiskohteisiin. Kolmekymmentä prosenttia haastatelluista asiantuntijoista totesi, että ensimmäiset ongelmat havaitaan 0–2 vuoden kuluessa rakennuksen käyttöönotosta.

Katolle saattaa tulla vaurio, vaikka se olisi asennettu huolella ohjeiden mukaan, ja valtaosin ongelmat johtuvatkin muista syistä kuin katon asentamiseen liittyvistä virheistä. Yllättävä vaurio aiheutuu esimerkiksi myrskystä tai kovasta tuulesta.

Toisaalta katoilla tehdään kattourakoitsijan työn päättymisen jälkeenkin muita taloteknisiä asennuksia: esimerkiksi jos katolla kuljetetaan painavia taloteknisiä laitteita, niiden liikuttaminen voi vaurioittaa katemateriaalia. Katoilla myös kuljetaan paljon tavallisissa huoltotoimenpiteissä (esimerkiksi lumen pudotus), joista voi aiheutua vaurioita myös pitkään rakennuksen käyttöönoton jälkeen.

Kosteusvaurio voi johtua monesta muustakin asiasta kuin inhimillisestä virheestä. Rakennustavat muuttuvat vuosikymmenien mukana. Aikanaan hyvänä pidetty tapa on voinut myöhemmin osoittautua riskirakenteeksi.

Millaisiin kosteusvaurioihin ammattilaiset ovat törmänneet?

Ammattilaisten kokemusten perusteella kosteusvauriot johtuvat monista asioista.

  • Aluskatteiden ja tuuletustilojen puutteet. ”Kyseessä on rakennusvirhe tai sitten sen ajan rakennustyyli ei vastaa sitä, mitä nykypäivänä pitää olla”
  • Sauman tai aluskatteen pettäminen.
  • Kattopinnoitteen vauriot ikääntyneissä rakennuksissa. ”Vesikatossa on ollut vaurio, joka ei pääse tuulettumaan ja kosteusvaurio pääsee sitä kautta syntymään”
  • Väärin tehty liittymärakenne.
  • Väärin tehdyt lumityöt. ”Kun kattolumia on puhdistettu, kun lumet eivät pääse pois ja jääpuikkoja hajotellaan jollain rautakangilla, nämä ovat ehkä ne pahimmat.”
  • Räystäsvuodot.
  • Myrskytuhot.
  • Rakennusaikana rakenteeseen päässyt vesi tai sisäkattoon tullut vesipussi. ”Kahdenlaista ilmenee, tulee sisäkattoon vesipussi ja ilmoittaa siitä. Hyvällä tuurilla ei ole levinnyt minnekään, huonommalla tuurilla joudutaan vetämään väliseinä kokonaan auki.”
  • Alapuolinen huonetila on ylipaineinen yläpohjan tuuletustilaan verrattuna.

Vakuutus korvaa vain osan ongelmista

Vakuutusyhtiöt korvaavat vain kattovauriot, jotka johtuvat yllättävistä tai ennalta-arvaamattomista tapahtumista, kuten puun kaatumisesta katon päälle. Piilevät viat ja rakennusvirheet eivät välttämättä kuulu vakuutuksen piiriin, ja niistä voi olla vaikea saada korvausta.  Silloin lasku saattaa jäädä kiinteistönomistajan maksettavaksi.

Kyselyn perusteella kattokorjausten hinnan keskiarvona pidettiin 83 000 euroa, kun kyseessä on yli tuhannen neliömetrin rakennus. Korjauskustannukset ovat merkittävät varsinkin, jos koko katto joudutaan uusimaan. Kustannukset nousevat myös paljon, jos ongelmaan puututaan liian myöhään ja katon alla oleviin rakenteisiin on jo syntynyt vaurioita. Usein vaurioita onkin vaikea havaita heti alkuvaiheessa, ja ongelma pääsee laajenemaan huomaamatta.

 ”Vesikattojen kustannukset nousevat paljon, jos ne korjataan liian myöhään, mutta jos se tehdään etukäteen, se on kolme kertaa halvempaa kuin jälkikäteen.” 

Ennakoivaa huoltoa

Sense

Säännölliset kuntotarkastukset ja huoltotoimet pitävät rakennuksen kunnossa. Avainasemassa on ongelmien havaitseminen ajoissa ja niiden korjaaminen. Kosteusvaurio havaitaan kuitenkin useimmiten vasta sitten, kun on liian myöhäistä: vesi on jo tullut rakenteiden läpi, ja edessä on kallis ja suuritöinen remontti. Pelkästään vuotokohdan paikallistamisessa tuhansien neliöiden katolta on oma haasteensa.

Ratkaisun tarjoaa katolle tai rakennuksen alapohjaan asennettava älykäs VILPE Sense -järjestelmä. VILPE Sense valvoo rakenteiden kuntoa ja poistaa niistä tarpeen mukaan kosteutta. Kun eristekerros ja rakenteet pysyvät mahdollisimman kuivana, ehkäisee se merkittävästi home- tai sienikasvuston muodostumista rakenteissa.

VILPE Sensen avulla ylä- tai alapohjan rakenteita saadaan valvottua jatkuvasti, jolloin mahdolliset vauriot havaitaan heti niiden ilmaannuttua. Näin säästyy sekä aikaa että rahaa, kun yllättävien remonttien tarve vähenee. Korjaukset voidaan myös heti kohdistaa oikeaan kohtaan.

Lue lisää: vilpe.com/sense

Tutkimuksen toteutti toukokuussa 2020 Kantar haastattelemalla 101 päättäjää ja asiantuntijaa, jotka vastaavat kiinteistöjen kattojen kunnon valvonnasta ja mahdollisista korjausrakennushankkeista.

Kursivoidut kohdat ovat lainauksia tutkimuksessa haastatelluilta alan ammattilaisilta.