Työkielenä englanti: näin teollisuusyritys helpotti rekrytointeja
Aikaisemmin ilmanvaihto- ja erikoiskattotarvikkeita valmistavalla VILPEllä suomen tai ruotsin osaamista pidettiin tarpeellisena kaikissa työtehtävissä. Tähän haluttiin kuitenkin systemaattinen muutos, ja nykyään useissa tehtävissä pärjää pelkällä englannin kielen osaamisella. VILPEn toimitusjohtaja Tuomas Saikkosen viesti on selkeä: ”Muutos on kaikkien yritysten edessä nyt tai väkisin tulevaisuudessa, sillä muuten työntekijät eivät riitä. Kannattaa aloittaa nyt.”
VILPEllä ensimmäinen englantia työkielenä käyttävä henkilö aloitti pakkaus- ja kokoonpanotehtävissä 2020. Kun tämä rekrytointi onnistui, oli helppo jatkaa samalla linjalla myös uusissa rekrytoinneissa.
Yksi onnistumisen avaintekijä oli huolehtia kunnollisesta perehdytyksestä englanniksi. On ymmärrettävää, että kaikilla kielitaito ei riitä tähän, mutta aina on kuitenkin löytynyt vapaaehtoisia perehdyttämään vieraalla kielellä.
Aikaisemmin VILPEllä suomen tai ruotsin osaamista perusteltiin juuri perehdytyksen ja sen kautta työturvallisuuden varmistamisella, mikä korostuu varsinkin tuotannon töissä. Toiseksi haluttiin varmistaa sujuva kommunikointi alaisen ja lähiesihenkilön välillä.
VILPEllä päätettiin kuitenkin muuttaa toimintatapoja. Muutos ei tapahtunut yhdessä yössä, eikä siitä selvitty ilman haasteita. Joiltain osin oppiminen jatkuu edelleen. Lopputulokseen ollaan kuitenkin tyytyväisiä.
”Emme olisi tuotannollisesti samalla tasolla, jos meillä ei työskentelisi pelkästään englantia työkielenä käyttäviä. Rekrytoinnit helpottuvat, kun hakijoita on mahdollisimman laajasta osaajajoukosta”, Saikkonen sanoo.
Muutos aloitettiin sieltä, missä se on helpointa. Kaikkia työtehtäviä ei voi vieläkään hoitaa pelkästään englanniksi. Tällaisia ovat esimerkiksi kotimaan asiakaspalvelutehtävät.
”On kuitenkin useita tehtäviä, joissa kielitaidolla ei ole merkitystä. Hyvä asenne ja halu tehdä töitä ratkaisevat”, VILPEn HR-päällikkö Hanna Vanhala kertoo.
VILPEllä oli jo noin 15 vuotta sitten kesätyöntekijöitä Puolasta, mutta he lähtivät takaisin kotimaahansa sesonkiajan päätyttyä. Viime vuosina rekrytoidut englantia työkielenä käyttävät työllistyvät lähtökohtaisesti vakituisesti, ja he vuorostaan osallistuvat uusien työntekijöiden perehdyttämiseen.
Työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan
Pohjanmaalla on useita yrityksiä ja organisaatioita, joissa on jo pidempään ollut työntekijöitä, jotka eivät puhu suomea tai ruotsia. Osa teollisuusyrityksistä saattaa kuitenkin vielä arastella pelkkää englantia työkielenä käyttävien palkkaamista. VILPE toivoo esimerkkinsä rohkaisevan muita alan firmoja.
Saikkonen muistuttaa, että väestörakenteen takia maassa tarvitaan työperäistä maahanmuuttoa. Muutos on edessä ennemmin tai myöhemmin kaikkialla.
”Suomessa teollisuusyrityksille ainoa tapa selvitä on rekrytoida taitavimmat henkilöt. Olen ylpeä siitä, että palkkaamme parhaan osaajan eikä sitä, joka puhuu sujuvinta suomea tai ruotsia”, Saikkonen sanoo.
”Osaajapulasta puhutaan kaikilla toimialoilla. On selvää, että emme kemianteollisuudessakaan pysty vastaamaan siihen pelkästään Suomen sisältä rekrytoitavien osaajien avulla. Erinomaista, että VILPE on päättänyt toimia esimerkkinä tässä asiassa. Juuri tätä keskustelua Suomi tarvitsee”, Kemianteollisuuden johtava asiantuntija Anni Siltanen sanoo.
Lisätietoja:
Tuomas Saikkonen
toimitusjohtaja
VILPE Oy
puh. 050 537 6724
Anni Siltanen
Johtava asiantuntija, Osaaminen ja vetovoima
Kemianteollisuus
puh. 044 562 5991