”Aika on katon vesivahinkojen korjauskustannusten kannalta ratkaiseva tekijä”
Kattoalan asiantuntija Mikko Törvin mukaan lähes jokaisella katolla löytyy vesivanhinkojen riskitekijöitä. Salakavalat, piilossa ja pitkään tuhoa tekevät kattovuodot ovat pahimpia ja niiden korjaaminen voi maksaa jopa satojatuhansia euroja. Törvi arvioi, että VILPE Sense -tuoteperheen antama rippumaton data auttaisi kiinteistöomistajia löytämään vuotoja niiden ilmestyttyä ja siten välttämään suuria korjauskustannuksia. Järjestelmä on maksanut itsensä takaisin, mikäli yksikin vakavampi vaurio pystytään estämään.
Pitkään kattoalalla toimivalle, Kattoliiton hallituksen puheenjohtajalle ja MH-Kate Oy:n toimitusjohtajalle, Mikko Törville kattovuodot ja niiden aiheuttamat korjaukset ja kustannukset ovat tuttuja. Asiantuntijan mukaan kosteusongelmat katoilla ovat yleisiä.
”En osaa sanoa ihan tarkasti kuinka tavallisia ovat, mutta pitkään alalla olleena voin sanoa, että hyvin tyypillisiä ovat. Talvella kun on suojasäätä, niin puhelin soi, joka kerta”, toteaa Törvi.
Törvi on toiminut vuosia kuntotarkistajana ja toteaa, että lähes jokaisella katolla löytyy enemmän tai vähemmän vesivahinkojen riskitekijöitä. Näistä tavallisemmat ovat ohjeidenvastaiset rakenteet ja huollon puute.
”Lähes poikkeuksetta tulee vastaan ohjeidenvastaisia rakenteita. Joko ei olla osattu tehdä kunnolla tai sitten kyseessä on silkkaa piittaamattomuutta rahan- ja ajansäästön toivossa”, sanoo Törvi.
Rakennusvirheet löytyvät pääsääntöisesti yksityiskohdista, joissa ei olla noudatettu rakennusohjeita. Törvin mukaan rakennusajan virheet näyttäytyvät kymmenen vuoden sisällä, kun taas huollon laiminlyönti näkyy vanhemmissa katoissa.
”Jatkuvasti uusimme 10 vuotta vanhoja kattoja. Ne ovat yleensä tehty ja huollettu huonosti”, sanoo Törvi.
Rakennusajan virheiltä on Törvin mukaan vaikea suojautua. Merkki siitä on, että samoja virheitä esiintyy kuntien rakennuskanassa, vaikka kuntien rakennusprojekteja valvovat sekä oma henkilökunta että rakennuskonsultit.
Vuosihuollolla voidaan kaksinkertaistaa katon käyttöikä
Toinen riskitekijä on puutteellinen huolto. Törviä harmittaa, että huoltoa usein laiminlyödään kustannussäästöjen toivossa. Varsinkin loivat katot, joissa on sisäpuolinen vedenpoisto ovat herkkiä huollon laiminlyönnissä.
”Kaikki ymmärtävät, että auto viedään aika ajoin huoltoon. Mutta ei osata ajatella, että rakennuksetkin vaativat hoivaa ja huoltoa. Jollekin huolto voi olla kustannuskysymys, vaikka se myöhemmin kostautuu moninkertaisesti”, sanoo Törvi.
Vuosihuollon aikana tarkistetaan, että katto on puhdas eikä siinä ole esimerkiksi lehtiä tai muuta roskaa, mikä voisi tukkia veden pääsyn katolta. Huollon aikana kuuluisi myös tarkistaa läpiviennit ja kattokaivot ja varmistaa niiden tiiveys. On myös erittäin tärkeätä, että vesi pääsee valumaan katolta pois.
”Huollolla on valtava merkitys, parhaimmillaan katon ikä pystytään kaksinkertaistamaan. Ohjeiden mukaisesti tehty loiva kermikatto, jota huolletaan säännöllisesti kestää 40–50 vuotta”, sanoo Törvi.
Salakavalasi ja piilevät vuodot pahimpia
Törvi jakaa kattovuodot kahteen luokkaan. Ensimmäinen vuototyyppi on katteessa silmämääräisesti näkyvä vaurio, joka syntyy nopeasti ja yllättäen. Se usein myös löytyy nopeasti. Tämäntyyppinen vuoto saattaa esimerkiksi syntyä, kun jokin esine putoaa katon päälle.
Toinen vuototyyppi on pitkään piilossa oleva vuoto, joka yleensä alkaa ohjeidenvastaisesti asennetusta läpiviennistä tai saumakohdasta.
”Tämä vuotomuoto on pahin. Se syntyy ja vaurio kehittyy rakenteissa pikkuhiljaa, ja sitten aletaan ihmettelemään, kun vesi on jo ehtinyt tehdä suurta tuhoa. Näissä kohteissa joudutaan usein purkamaan rakenteita laajasti, kuivattamaan ja tekemään aika massiivisia toimenpiteitä. Silloin puhutaan parhaillaan kymmenistä tuhansista euroista, mutta isoilla katoilla ei ole lainkaan tavatonta, että kustannukset liikkuvat sadoissatuhansissa”, toteaa Törvi.
Aika on kustannusten kannalta ratkaiseva tekijä. Isommilta kustannuksilta vältytään, mikäli vuoto ei ole ehtinyt kastella rakenteita.
”Jos pienempi vuoto saadaan nopeasti löydettyä ja korjattua, niin katon paikkaaminen maksaa noin 2000–3000 euroa”, kertoo Törvi.
Törvin mukaan katon korjaaminen on vielä järkevää, mikäli katto on muuten hyväkuntoinen ja jos vuotokohta voidaan selvästi osoittaa. Mikäli katolta löytyy useita vuotokohtia ja muita puutteita, esimerkiksi useammat virheellisesti asennetut kattotuotteet, tai jos vuoto uusiutuu samalle kohdalle, Törvi suosittelee harkitsemaan koko katon saneerausta.
Älytuotteet ehkäisemään kalliita korjauksia
Viime vuosina markkinoille on lanseerattu älykkäitä tuotteita valvomaan katon kosteustasoja. VILPE Sense -tuoteperheeseen kuuluu kaksi järjestelmää. VILPE Sense -vuotopaikannusjärjestelmä valvoo ja hälyttää, kun se havaitsee katossa vuodon. Vuotokohta pystytään paikantamaan isommallakin katolla järjestelmän kosteuskartan avulla. Tämä mahdollistaa vuodon nopean paikkaamisen. Vuotopaikantimen tavoin, myös VILPE Sense -kosteudenhallintajärjestelmä valvoo katon kosteusarvoja reaaliaikaisesti. VILPE Sense -kosteudenhallintajärjestelmään kuuluu huippuimuri, joka tarpeenmukaisesti tuulettaa kattorakenteita kuivattaen eristekerrosta. Järjestelmä sopii etenkin huonommin tuulettuville katoille tai katoille, jotka ovat ympäristönsä takia alttiimpia suuremmalle kosteuskuormalle, kuten kostealle säälle. VILPE Sensen tuottama data voidaan suurkohteissa tuoda myös taloautomaatiojärjestelmään.
Törvi kertoo toivoneensa VILPE Sensen kaltaista järjestelmää kauan.
”Jo 2000-luvun alkupuolella aloimme miettimään, että saisiko tällaisia ratkaisuja kiinteistöautomaatiojärjestelmiin. Silloin ohjelmointi ja datan siirto todettiin hankalaksi. VILPE Sensen myötä tämä ongelma on ratkaistu”, sanoo Törvi.
Törvi arvioi, että VILPE Sense -vuotopaikantimet ovat hyödyllisiä sekä suur- että pienkohteissa. VILPE Sense -kosteudenhallintajärjestelmää hän suosittelee varsinkin suurempien kiinteistökantojen omistajille.
”VILPE Sense -tuotteet antavat riippumatonta dataa kohteesta, joka ei ole kiinni siitä, onko huoltomies oikeasti käynyt katolla vai ei”, sanoo Törvi.
Törvi näkee, että VILPE Sense maksaa itsensä takaisin, mikäli yksikin salakavalasti syntynyt pahempi vesivaurio saadaan estettyä.
”Ei tarvita, kun yksi vuotohälytys ja jos sillä saadaan tilanne nopeasti haltuun ennen vaurion eskaloitumista niin silloin järjestelmä on maksanut itsensä takaisin”, toteaa Törvi.