Ilmanvaihtoremontti: sisäilma kuntoon helposti ja nopeasti

Raikas ilma kotiin

Hyvän sisäilman tunnistaa siitä, että sitä ei huomaa. Jos mietit, kannattaako kotona tehdä ilmanvaihtoremontti, niin vastaus on todennäköisesti kyllä. Ainakin kannattaa selvittää kodin nykyisen ilmanvaihdon toimivuus paikallisen lvi-asiantuntijan avulla, jotta tilanne ei johda sisäilma- tai kosteusongelmiin. Huonoon sisäilmaan tottuu yllättävän nopeasti, ja se voi tuntua ”normaalilta”.

Ilmanvaihtoremontti rintamamiestalossa

Rintamamiestalossa asuvan on hyvä varmistaa, että taloon virtaa raikasta ilmaa venttiilien kautta. Kuvituskuva.

Vanhassa rintamamiestalossa raitista ilmaa saatiin esimerkiksi ikkunoiden karmeista tai raoista. Kun vuosikymmeniä myöhemmin talossa tehtiin remontti, ikkunat vaihdettiin energiatehokkaammiksi. Tällöin tukittiin raot, joista sisätiloihin tuli raikasta ilmaa.

Jos remontin yhteydessä ei asennettu raitisilmaventtiileitä, talon sisäilmasta tuli tunkkaista. Ilma alkoi virrata viemärin, rappukäytävän, lattian tai seinärakenteiden kautta, jolloin se oli kaikkea muuta kuin raikasta ja puhdasta.

Jossain asunnoissa raitisilmaventtiilit on tukittu vedon tunteen estämiseksi. Tämä ei kuitenkaan ole pitkällä aikavälillä hyvä ratkaisu, koska kodin sisäilmasta tulee tunkkaista. Joskus pelkkä tukitun venttiilin avaus raikastaa kodin sisäilmaa, eikä suurempaa ilmanvaihtoremonttia välttämättä tarvita.

Korvausilma kuntoon ilmanvaihdon remontissa

Ilmanvaihtoremontti raikastaa sisäilman

Helpoin ja nopein tapa parantaa kodin sisäilmaa on huolehtia, että taloon virtaa riittävästi raikasta ulkoilmaa raitis- eli korvausilmaventtiilien kautta.

Yleisohje on, että talossa pitäisi olla vähintään 1 raitisilmaventtiili / 20 neliötä. Esim. 120 neliön omakotitalo tarvitsee kuusi raitisilmaventtiiliä, jotka asennetaan asuinhuoneisiin, kuten olohuoneeseen ja makuuhuoneisiin.

1 venttiili / 20 neliötä on yleisohje, joten raitisilmaventtiilien sopiva lukumäärä voi vaihdella talokohtaisesti. Huomaathan, että useimmissa 2000-luvulla rakennetuissa taloissa on ilmanvaihtokone, jonka kautta ilma vaihtuu. Silloin talossa ei käytetä raitisilmaventtiileitä.

Pelkkien raitisilmaventtiilien lisääminen parantaa selvästi kodin sisäilmaa. Siksi ilmanvaihtoremontti voi olla niinkin yksinkertainen asia kuin uusien venttiilien asentaminen.

Kodin ilmanvaihdossa kannattaa huomioida myös poistoilma: likaisen, ”käytetyn” sisäilman tulisi poistua esimerkiksi poistoputken tai huippuimurin kautta.

Raitisilmaventtiili tuo parempaa sisäilmaa

VILPE Wive
Wive-venttiilin voi maalata tai tapetoida, jolloin se sulautuu sisustukseen. Kuvien tapetti on Boråstapeterin Nocturne 6331 ja sinisen maalin sävy on Tikkurilan V490.

Yleensä raitisilmaventtiili on asennettu ikkunan viereen tai yläpuolelle esimerkiksi makuuhuoneessa tai olohuoneessa. Se voi olla myös sisäänrakennettu ikkunaan. VILPE Wive -raitisilmaventtiilistä on saatavilla myös ikkunan puiseen tuuletusluukkuun asennettava malli. Venttiili sopii kokonaan uudeksi korvausilman reitiksi tai vanhan venttiilin tilalle.

Yksi VILPE Wiven hyvistä puolista on se, että ulkoa tuleva ilmavirta kohdistuu huoneen yläosaan, jossa se sekoittuu lämpimän huoneilman kanssa. Näin ehkäistään vedon tunteen syntyminen. VILPE Wive -venttiilin kannen voi maalata tai tapetoida, joten se saadaan sulautumaan täydellisesti huoneen sisustukseen.

Asunnoissa, joissa on painovoimainen ilmanvaihto, käytetään termostaatilla varustettu venttiili. Arki helpottuu, sillä termostaatilla varustettu venttiili säätyy automaattisesti ulkoilman lämpötilan mukaan. Kun lämpötila on -5 °C:a, läppä sulkeutuu jättäen vain pienen ilmaraon. Venttiili on kokonaan auki, kun lämpötila on +20 °C. Koneellisen ilmanvaihdon asunnoissa käytetään venttiiliä ilman termostaattia.

Katso lähin VILPE-tuotteiden jälleenmyyjä.

Raitisilmaventtiilien lisäksi kodin sisäilmaa voi parantaa huolehtimalla käytetyn, likaisen sisäilman poistosta. Asutko 1950–1990-luvulla rakennetussa talossa? Lue lisää sen ilmanvaihtoremontista (pdf).