Miten katon kosteusvaurio syntyy ja miten sen voi estää?
Kosteusvaurio on liiankin tuttu painajainen sekä kiinteistön omistajille että kattoalan ammattilaisille. Tässä artikkelissa kerromme, miten kosteusvaurio syntyy ja miten voit suojata kattosi siltä.
Suomalaisen tutkimusyhtiö Kantarin 2020 tekemän tutkimuksen mukaan kosteusvaurio on yleinen ongelma katoilla. Yksi neljästä suomalaisasiantuntijasta arveli, että 80–100 prosentissa katoissa on jotain kosteusvaurioita ennen niiden käyttöiän päättymistä. Pienetkin kosteusvauriot ovat ongelmallisia, koska niillä on taipumusta kasvaa suuremmiksi ajan myötä.
”Kosteusvaurio katolla on oikea ongelma, sillä se tuhoaa lopulta rakenteet. Kosteus tarjoaa myös homeelle, bakteereille ja hiivoille kasvualustan, jos olosuhteet ovat niille suotuisia, kertoo VILPEn tutkimus- ja kehitysjohtaja Veli-Pekka Lahti.
Milloin kosteudesta tulee ongelma?
Lahden mukaan rakennuksen rakenteet kestävät lyhyitä altistuksia kosteudelle. Ongelma on, kun lyhyt kosteusaltistus muuttuu pitkäksi.
”Syksyllä ilmassa on enemmän kosteutta ja on normaalia, että kosteus tunkeutuu kattorakenteisiin. Rakenne kuitenkin kuivuu usein talven ja kevään aikana”, hän sanoo.
Lahti kertoo, että useimmat homeet, bakteerit ja hiivat alkavat kasvaa, jos suhteellinen kosteus on yli 70 %. Suhteellinen kosteus selviää mittaamalla rakenteet lämpötila- ja kosteusanturilla. Rakenteisiin ei saisi koskaan syntyä kastepistettä, koska silloin kosteus alkaa tiivistyä pinnoille. Kastepiste tarkoittaa, että ilman suhteellinen kosteus on 100 prosenttia.
Kosteusvaurion syy on usein inhimillinen tekijä: esimerkiksi naarmuja ja reikiä voi syntyä, kun kävelee katolla ja sattuu astumaan naulan päälle. Kosteusvaurion takana ei kuitenkaan aina ole vuoto tai rakennusvirhe. Ilmastonmuutos johtaa todennäköisesti siihen, että kosteutta on enemmän ilmassa. Samalla sateet ja myrskyt kasvattavat kosteuskuormaa rakennuksissa, joita ei ole rakennettu kestämään näitä olosuhteita.
Suojaa katto kosteusvaurioilta
Kosteusvaurio on helpoin hoitaa, kun se havaitaan mahdollisimman nopeasti. Piilevät vauriot jäävät kuitenkin helposti havaitsematta, sillä rakenteet pitäisi avata ja tutkia. Tämä voi olla hankalaa ja aikaa vievää, joten säännöllisiä tarkastuksia tehdään harvoin.
Satunnaisille katon kuntotarkastuksille on toinenkin vaihtoehto: älykatto, jossa on automaattinen kosteudenhallintajärjestelmä VILPE Sense. Sense havaitsee liiallisen kosteuden rakenteissa ja hälyttää mahdollisista vuodoista. Näin piilevä kosteusvaurio ei pääse syntymään.
Järjestelmä on kytköksissä huippuimuriin, joka kuivattaa rakenteita tarpeen mukaan. Automaattinen kuivattaminen tarjoaa ensiapua vuodoille ja hoitaa myös kosteusvaurioita, jotka syntyvät muulla tavoin kuin vuodon seurauksena. Älykatto voidaan asentaa sekä uudiskohteisiin että vanhoille katoille.
