Uniikit tuotteet tarvitsevat uniikkeja tuotannon ratkaisuja
VILPEn automaatioratkaisut mahdollistavat tehokkaan tuotannon sekä paremman työergonomian. Tuotantopäällikkö Harri Heiskasen mukaan automaatioasteen nostamiseen panostetaan tulevaisuudessa, ja myös tekoälyn rooli kasvaa. Yhtenä keskeisenä tavoitteena tuotannossa ja varastossa on kehittää läpinäkyvyyttä eri osapuolten välillä.
VILPEn tuotannossa ja varastossa hyödynnetään monipuolisesti erilaisia automaatioratkaisuja. Tuotannossa ahertavat erilaiset robotit, kuten muovikoneisiin integroidut lineaarirobotit, käsivarsirobotit sekä kokoonpanorobotit. Varastossa työtä helpottavat esimerkiksi automaattiset kelmutuskoneet.
Uusia koneita on hankittu tiiviiseen tahtiin 2000-luvun alusta asti. Ensimmäinen robotti hankittiin vuonna 2002, ja se on edelleen käytössä.
”Kehitämme paljon omia laitteistoja. Tuotekehitys suunnittelee uniikkeja tuotteita, joten monesti tarvitaan uniikkeja ratkaisuja myös tuotannossa”, Harri Heiskanen kertoo.
Laitteisto vaatii myös aktiivista valvontaa ja huoltoa. Työntekijät toimivat puolessatoista vuorossa, ja osaa muovikoneista saatetaan ajaa vuorokauden ympäri, jolloin tarvitaan päivystäjää. Korjaustöitä hoitaa suurelta osin yrityksen oma henkilöstö. Heiskasen mukaan tulevaisuudessa huoltoon panostetaan entistä enemmän, sillä hyvin suunniteltu huolto vähentää työläitä korjauksia.
Tehokasta tuotantoa työturvallisuus edellä
Tuotannossa pyritään panostamaan henkilöstön osaamiseen sekä kustannustehokkaaseen, vähäpäästöiseen valmistamiseen. Tuotannon ja varaston prosesseja puolestaan seurataan ja parannetaan erilaisten mittareiden avulla. Mittareita kehitetään jatkuvasti ja niitä myös luodaan lisää.
”Yhtenä keskeisenä tekijänä on lisätä läpinäkyvyyttä tuotantoon ja varastoon. Pyrkimyksenä on viedä keskeisiä mittareita työntekijöille, jotta he tietävät, että tiettyjä asioita tekemällä ja yhteen hiileen puhaltamalla saavutetaan strategisia tavoitteita.”
Heiskanen korostaa, että strategiset tavoitteet pitää tulla täytetyiksi, mutta myös päivittäinen, operatiivinen tekeminen on tärkeää.
”Tällä hetkellä huomioimme ihmisten fyysisiä ja henkisiä kuormitustekijöitä. Suunnittelemme työtä siten, että se on työturvallista. Apuna on esimerkiksi korkeakeräily- ja pinoamistrukkeja, erilaisia kuljetusvälineitä sekä nostoapureita”, Heiskanen sanoo.
VILPEn alkutaipaleella, 1980-90-luvuilla työskentely on ollut nykyistä fyysisempää. Käytössä on ollut lähinnä pumppukärryjä, ja tavaraa on kannettu käsin. Tietotekniikkaa ei tuolloin ollut.
Heiskanen iloitsee, että yrityksen kasvu on mahdollistanut vuosien saatossa panostukset teknologiaratkaisuihin ja varastointiin. Vuonna 2012 VILPE laajensi varastoaan ja otti käyttöön niin kutsutun keskusvarastotoiminnallisuuden, joka on tehostanut varaston toimintaa. Tuotantotilat ovat nekin laajentuneet moneen suuntaan – ja laajentuvat edelleen
Tietotekniikan merkitys kasvaa.
Tulevaisuudessa automaatioasteen nostamiseen panostetaan entisestään, ja työn luonne muuttuu enemmän valvovaksi työksi. Harri Heiskasen mukaan näköpiirissä ovat esimerkiksi automaattitrukit. Automaattivarasto edellyttää kuitenkin ohjelmistojen kehittymistä, jotta saadaan luotettavaa dataa, jonka avulla eri järjestelmiä voidaan integroida keskenään ja ohjata automatisoidusti. Etenkin toimittajaketjuissa luotettavan ja läpinäkyvän tiedon merkitys korostuu.
”Nytkin on jo niin, että yritykset eivät varsinaisesti kilpaile pelkästään yrityksiä vastaan, vaan kilpaillaan toimittajaketjuja vastaan. Se, kenellä on paras ketju, saavuttaa merkittävän aseman markkinoilla. Eri rajapintojen läpinäkyvyys on tässä avainasemassa”, Heiskanen sanoo.
Heiskanen väläyttää, että yksi tulevaisuuden ratkaisuista tulee olemaan tekoälyyn perustuva neuroverkkoteknologia, jonka avulla voidaan esimerkiksi suunnitella paremmin reitityksiä sekä sisäisessä logistiikassa, varaston keräilytoiminnoissa että lähtevässä ja saapuvassa logistiikassa. Datan avulla pystytään ennakoimaan paremmin tulevaa ja parantamaan esimerkiksi myynnin ennustetta.
”Toivon, että maailma on siinä vaiheessa mukana teknologian suhteen. Pelkkä odottaminen ei auta – jos vaikuttaa siltä, että asiat eivät tapahdu, niin meidän on lähdettävä tekemään myös itse”, Heiskanen sanoo päättäväisesti viitaten jatkuvan parantamisen filosofiaan.