Miksi katoilla on yhä enemmän kosteusvaurioita?
Kattojen kosteusongelmat ovat lukuisten tutkimusten perusteella yleisin ongelma rakennuksissa (Bunkholt ym., 2021; Gullbrekken ym., 2016; Mills, Love ja Williams, 2009). Kosteusriskien havaitseminen ja niiden hallinta on siksi kriittinen huolenaihe rakennusalalla.
Kattoihin liittyvien vuotojen ja kosteusvahinkojen käsittelyä vaikeuttavat useat tekijät.
- Suurin osa kosteuteen liittyvistä vahingoista ei kuulu vakuutuksen piiriin, joten kattavia tietoja näistä ongelmista kerätään harvoin. Tämä vaikeuttaa kosteusvahinkojen laajuuden arviointia ja niiden perimmäisten syiden ymmärtämistä.
- Alueelliset erot ilmastossa, rakennuskäytännöissä ja rakennusstandardeissa vaikuttavat tiettyjen kattovikojen yleisyyteen. Vika, joka on yleinen yhdellä alueella, voi olla harvinainen toisella alueella sääolosuhteiden, materiaalien ja rakennustekniikoiden erojen vuoksi.
- Tutkijat käyttävät usein eri määritelmiä termeille, kuten rakennusviat, laatupoikkeamat, rikkoutumiset ja kattoviat, mikä tekee tutkimusten vertailusta haastavaa.
Näistä haasteista huolimatta tutkimusten tarkastelu tarjoaa arvokkaita näkemyksiä yleisistä heikkouksista ja tehokkaista ennaltaehkäisyn strategioista. Tässä artikkelissa käytetään laajaa määritelmää nykyisen tiedon kokoamiseksi kosteuteen liittyvistä kattovioista. Siinä tutkitaan vikojen syitä, ilmenemisaikaa ja ennen kaikkea sitä, miten kosteusriskien riskiä voidaan vähentää.
Kosteusongelmat koskevat jopa uusia kattoja
Rakennusvirheitä koskevat tutkimukset osoittavat johdonmukaisesti, että kattoviat muodostavat suurimman osan kaikista rakennusvioista (ks. Boverket, 2018; Mills, Love ja Williams, 2009). Esimerkiksi Bunkholt ym. (2021) havaitsivat, että 70 prosenttia vioista sijaitsi rakennuksen vaipassa (seinissä tai katossa). Gullbrekken ym. (2016) raportoivat, että eniten rakennusvikoja ilmeni katolla (22 prosenttia).
Merkittävä osa rakennusvioista johtuu kosteudesta: tutkimusten mukaan kosteus on syynä 70–75 prosenttiin ongelmista (Boverket, 2018; Bunkholt ym., 2021). Katoilla tämä osuus on todennäköisesti vielä korkeampi: Gullbrekken ym. (2016) havaitsivat, että vain 9 prosenttia kattovioista ei liittynyt kosteuteen.
Tutkimukset viittaavat myös siihen, että suurin osa katon kosteusongelmista johtuu rakennusvioista, ja ne ilmenevät yleensä varhain rakennuksen käyttöiän aikana. Baily ja Bradford (2005) analysoivat Yhdysvaltain armeijan dataa katoista ja totesivat, että 75 prosenttia ongelmista johtui muista tekijöistä kuin luonnollisesta kulumisesta. Bunkholt ym. (2021) havaitsivat, että 13 prosenttia vioista raportoitiin ensimmäisen vuoden aikana, ja 50 prosenttia oli ilmennyt rakennuksen ensimmäisten viiden vuoden aikana. Lisäksi Mills, Love ja Williams (2009) havaitsivat, että yksi kahdeksasta uudesta asuinrakennuksesta Victoriassa, Australiassa, oli viallinen, ja vuotavat katot olivat yleisin ongelma.
Yhdessä nämä havainnot osoittavat, että inhimillinen virhe, joka ilmenee rakennusvikoina, on pääasiallinen syy katon kosteusongelmiin. Kosteusongelmat ilmenevät usein jo uusien rakennusten käyttöiän alkuvaiheessa. Tämä korostaa rakentamiskäytäntöjen parantamisen ja tiukkojen valvontatoimenpiteiden toteuttamisen tärkeyttä kosteusongelmien ehkäisemiseksi alusta lähtien.
Kattojen kosteusongelmia on yhä enemmän
Bunkholt kollegoineen (2021) analysoi dataa Norjasta useilta vuosikymmeniltä, mikä tarjosi ainutlaatuisen mahdollisuuden seurata kosteusongelmia ajan mittaan. Heidän havaintonsa paljastavat kaksi merkittävää suuntausta.
- Kosteusvahinkoja katoilla on yhä enemmän: 22 prosentista kaikista vioista vuosina 1993–2002 oli kosteusvaurioita, kun vastaava luku vuosina 2017–2020 oli 32 prosenttia. Samoin kosteusongelmat tuulettamattomissa katoissa nousivat 19 prosentista 33 prosenttiin saman ajanjakson aikana.
- Kosteusvaurioiden syyt ovat muuttuneet: sateen aiheuttamat vahingot ovat kaksinkertaistuneet, kun taas sisäilman kosteudesta johtuvat ongelmat ovat puolittuneet.
Tämä osoittaa, että katot ovat yhä alttiimpia ilmastonmuutokseen liittyville tekijöille, erityisesti sateelle. Sateen aiheuttamien vahinkojen kaksinkertaistuminen ja kosteusongelmien kasvu tuulettumattomissa katoissa korostavat sitä, että alttius näille ongelmille kasvaa ja tämä on sisäilman kosteutta suurempi ongelma. Sen vuoksi rakennusalan käytäntöjä ja kattorakenteita on tarpeen sopeuttaa, jotta ne suojaavat paremmin sateen aiheuttamilta kosteusvahingoilta ilmaston muuttuessa.
Vältä kosteusongelmia parempien rakennuskäytäntöjen ja älykkään kunnossapidon avulla
Useimmat kosteusongelmat johtuvat rakennusvioista, joten parempien rakennuskäytäntöjen käyttöönotto on keskeinen ehkäisytoimenpide. Varhainen laadunvalvonta, paremmat projektiaikataulut ja sidosryhmien välinen yhteistyö ovat osoittautuneet tehokkaiksi virheiden vähentämisessä (Schultz ym., 2015). Rakennusprojektien monimutkaisuuden ja väistämättömien inhimillisten virheiden vuoksi jatkuva parantaminen ei kuitenkaan riitä. Oikea-aikaiset toimenpiteet ja järjestelmällinen kunnossapito ovat ratkaisevassa roolissa katon käyttöiän pidentämisessä (Bailey ja Bradford, 2005).
Älykäs kunnossapito uuden teknologian avulla
Piilevät ongelmat voivat jäädä huomaamatta perinteisessä tarkastuksessa, mutta kehittyneet teknologiat, kuten IoT-pohjaiset anturit, voivat havaita kosteuden kertymisen ajoissa. VILPE Sense -tuotesarja tarjoaa reaaliaikaisen seurannan antureiden avulla. Anturit mittaavat kosteutta ja lämpötilaa, mikä mahdollistaa varhaisen puuttumisen ennen kuin pienet ongelmat kasvavat kalliiksi korjauksiksi.
VILPE Sense -perheeseen kuuluu vuotopaikantimia, jotka tunnistavat vuodot ja sadevesien aiheuttamat ongelmat. Se sisältää myös kosteudenhallintajärjestelmän, joka tarjoaa tarpeenmukaista ilmanvaihtoa. Näin se estää kosteuden kertymisen, joka voi johtua höyrynsulkutiivisteiden vuodoista, rakennusvaiheen kosteudesta tai riittämättömästä ilmanvaihdosta.
VILPE Sense -järjestelmä varmistaa, että katto tuuletetaan vain tarvittaessa, joten olosuhteet pysyvät optimaalisina. Kun yhdistetään vuotopaikannus ja kosteudenhallinta, VILPE Sense parantaa katon kunnossapitoa, säilyttää rakenteellisen eheyden ja tarjoaa pitkän aikavälin arvoa kiinteistönomistajille.
Johtopäätös: Kohti fiksumpaa katon kunnossapitoa
Yhteenvetona voidaan todeta, että kattovikojen yleisyyden ja kosteusongelmien suuren lukumäärän vuoksi tarvitaan ennaltaehkäiseviä ratkaisuita. Kosteusvaurioiden yleistyminen erityisesti sateen vuoksi tuo esiin, miten katot ovat yhä haavoittuvampia ilmastonmuutokselle.
Näiden riskien vähentämiseksi tarvitaan yhdistelmä parannettuja rakennuskäytäntöjä, edistyneitä kunnossapitostrategioita ja älykkään teknologian omaksumista. Tulevien tutkimusten ja rakennusmääräysten päivitysten tulisi keskittyä kosteusriskien käsittelyyn rakennuksen käyttöiän alkuvaiheessa ja varmistamaan kattorakenteiden kestävyys. Näiden edistysaskeleiden omaksuminen auttaa suojaamaan sekä uusia että olemassa olevia rakennuksia kosteuden aiheuttamilta kalliilta vahingoilta.
Lähteet
Bailey, D. M., & Bradford, D. (2005). Membrane and flashing defects in low-slope roofing: Causes and effects on performance. Journal of performance of constructed facilities, 19(3), 234-243.
Boverket (2018:36). Kartläggning av fel, brister och skador inom byggsektorn.
Bunkholt, N. S., Gullbrekken, L., Time, B., & Kvande, T. (2021, November). Process induced building defects in Norway–development and climate risks. In Journal of Physics: Conference Series (Vol. 2069, No. 1, p. 012040). IOP Publishing.
Gullbrekken, L., Kvande, T., Jelle, B. P., & Time, B. (2016). Norwegian pitched roof defects. Buildings, 6(2), 24.
Mills, A., Love, P. E. D., & Williams, P. (2009). Defect costs in residential construction. Journal of Construction Engineering and Management, 135(1), 12–16. https://doi.org/10.1061/(ASCE)0733-9364(2009)135:1(12)
Schultz, C. M., & Love, P. E. D. (2015). Early quality control and project timelines: Reducing defects through collaborative stakeholder efforts. International Journal of Managing Projects in Business, 8(4), 680–699. https://doi.org/10.1108/IJMPB-12-2014-0087