EPD yksinkertaisesti: Näin tulkitset ympäristöselosteet

VILPEn projektipäällikkö ja EPD-asiantuntija Milja Sarapää

Kestävä kehitys ja ympäristöystävällisyys ovat nousseet keskeisiksi teemoiksi rakennusalalla, sillä rakennusmateriaalien ja -prosessien vaikutukset ympäristöön ovat merkittäviä. Ilmastokriisin keskellä on entistä tärkeämpää ymmärtää, miten materiaalivalinnat vaikuttavat rakentamisen kokonaisympäristövaikutuksiin. Tässä apuna toimivat ympäristöselosteet eli EPD:t (Environmental Product Declarations), joiden tarkoituksena on tarjota läpinäkyvää, standardoitua ja kolmannen osapuolen varmentamaa tietoa tuotteiden ympäristövaikutuksista niiden koko elinkaaren ajalta.

Miten EPD:itä tulisi lukea ja tulkita, jotta niiden antama tieto todella ohjaisi kestävämpiin valintoihin? Kysyimme neuvoa VILPEn projektipäälliköltä ja EPD-asiantuntijalta Milja Sarapäältä, joka vastaa yrityksen omista laskelmista ja ympäristöselosteiden laadinnasta.

Mitä EPD tarkoittaa ja miksi se on tärkeä?

EPD on ympäristöseloste, joka perustuu elinkaariarviointiin (LCA, Life Cycle Assessment). Se kertoo tuotteen ympäristövaikutuksista raaka-aineiden hankinnasta aina loppukäsittelyyn saakka.

”EPD-laskelmat auttavat vertailemaan tuotteiden ympäristövaikutuksia objektiivisesti ja yhdenmukaisesti, mikä auttaa suunnittelijoita, rakentajia ja hankinnoista vastaavia tekemään entistä tietoisempia ja vähähiilisempiä materiaalivalintoja”, Sarapää sanoo.

EPD:t ja lainsäädäntö

Euroopan unionin rakennustuoteasetus (CPR) ja kansalliset säädökset korostavat yhä enemmän rakennustuotteiden ympäristöominaisuuksia: esimerkiksi CE-merkitetyiltä tuotteilta vaaditaan ilmoitukset hiilijalanjäljistä. Useat EU:n jäsenvaltiot, mukaan lukien Suomi, ovat sisällyttäneet kansalliseen lainsäädäntöönsä vaatimuksia rakennusten ja rakennusmateriaalien ympäristövaikutusten arvioinnista.

”Vaatimus ilmastoselvityksestä astuu voimaan 1.1.2026 ja koskee kaikkia luvanvaraisia uusia rakennuksia paitsi pien- ja paritaloja, peruskorjauksia tai laajennuksia. Vaatimustaso ja niiden määrittely on vielä kesken. Vaatimus tulee todennäköisesti koskemaan päätuotteita, esimerkiksi betonimateriaalia, ja se edellyttää käyttämään EPD:itä rakennusmateriaalien ympäristövaikutusten arvioinnissa”, kertoo Sarapää.

Mitä tietoja EPD sisältää?

EPD:ssä esitetään erilaisia ympäristövaikutusindikaattoreita, jotka mittaavat esimerkiksi tuotteen kasvihuonekaasupäästöjä, vaikutusta otsonikerrokseen, happamoitumis- ja rehevöitymispotentiaalia sekä valokemiallista otsoninmuodostusta. Lisäksi siinä kerrotaan, mitkä elinkaaren vaiheet on sisällytetty arviointiin.

“Esimerkiksi ilmastonmuutospotentiaali (GWP) kertoo kasvihuonekaasujen lämmityspotentiaalin yhteismitattuna hiilidioksidiin nähden. On kuitenkin tärkeää tutustua kaikkiin indikaattoreihin, koska yksittäinen luku ei kerro koko totuutta. Kattava ympäristövaikutusten arviointi kattaa useita näkökulmia, kuten rehevöitymisen tai happamoitumisen riskin”, Sarapää toteaa.

Näin luet ja vertaat EPD-laskelmia

  1. Tarkista ja suhteuta ilmoitettu yksikkö: Varmista, että vertailtavat EPD:t käyttävät samaa ilmoitettua yksikköä, kuten ‘1 kg tuotetta’ tai ‘1 m² asennettua materiaalia’. Tämä tekee tuloksista vertailukelpoisia.
  2. Katso elinkaarivaiheiden kattavuus: On tärkeää huomioida, mitä elinkaaren vaiheita EPD kattaa. Joissakin EPD:issä voi olla mukana vain tuotantovaiheet (A1–A3 sekä C- ja D-vaiheet), kun taas toiset laajentavat tarkastelun asennukseen, käyttöön ja purkamiseen saakka. Vertailu on reilua vain, jos selvitykset kattavat samat vaiheet.
  3. Arvioi kaikkia indikaattoreita yhdessä: Pelkän hiilijalanjäljen tarkastelu ei riitä. Tarkastele useita vaikutusindikaattoreita saadaksesi kokonaiskuvan. Tuote voi olla vähäpäästöinen, mutta aiheuttaa esimerkiksi rehevöitymisen riskin, joka on merkittävä paikallisille vesistöille.
  4. Suhteuta arvoja omaan projektiisi: Pohdi, kuinka tuotteen ympäristövaikutukset heijastuvat omaan rakennushankkeeseesi. Jos kyseessä on vaikkapa kohde, jonka lähellä on arvokkaita vesistöjä, rehevöitymispotentiaali (EP) saattaa nousta erityisen tärkeäksi valintakriteeriksi.

Miten VILPEllä tehdään EPD-laskelmat?

VILPE on sitoutunut kestävään kehitykseen ja pyrkii minimoimaan toiminnastaan aiheutuvat ympäristövaikutukset kaikissa tuotantovaiheissa. Yrityksen tuotteissa painotetaan erityisesti energiatehokkuutta, vähähiilisyyttä ja pitkäikäisyyttä. Sarapää laatii projektiryhmänsä kanssa VILPEn EPD-verifiointiin liittyvät laskelmat. VILPE on tehnyt tietoisen päätöksen tehdä laskelmat sisäisesti, koska se mahdollistaa laskelmien jatkuvan päivittämisen ja kehittää sisäistä osaamista.

Laskelmissa Sarapää hyödyntää One Click LCA -ohjelmistoa, josta tiedot lähetetään automaattisesti verifioitaviksi EPD-hubin asiantuntijoille. Julkaistut EPD:t ovat voimassa viisi vuotta. Mikäli tuotetta tai sen valmistustapaa muutetaan oleellisesti (vaikutus yli ±10 %), laskenta päivitetään. Lisäksi EPD päivitetään ja lähetetään uudelleen verifioitavaksi.

“Kun me VILPEllä toteutamme EPD-laskelmat itse, pysymme ajan tasalla tuotteidemme ympäristövaikutuksista ja voimme kehittää toimintaamme ympäristöystävällisempään suuntaan. Esimerkiksi EPD-laskelmat huomioidaan nykyisin myös uusien tuotteiden suunnittelussa. Jos esimerkiksi materiaali vaihtuu kestävämpään, mutta vaikkapa energiaa kuluttavaan raaka-aineeseen, voimme tehdä uudet laskelmat ja varmistaa, että EPD:n tiedot vastaavat todellisuutta. Näin asiakas voi luottaa siihen, että laskelmat ovat ajan tasalla”, Sarapää sanoo.

Muista kokonaisuus

Sarapään mukaan EPD on arvokas väline, mutta se ei kata esimerkiksi tuotteen sosiaalisia vaikutuksia, esimerkiksi työoloja, tai käyttäjien hyvinvointia. Joskus laskentaan liittyy epätarkkuutta, koska tiedot voivat olla puutteellisia tai geneerisiä. Kokonaisvaltainen kestävyyden arviointi vaatii myös muita tietolähteitä ja näkökulmia.

“EPD on ennen kaikkea työkalu päätöksenteon ja toiminnan kehittämisen tueksi. Se antaa selkeän ja mitattavan kuvan tietyistä ympäristönäkökohdista. Kannustan kuitenkin tarkastelemaan rakennushankkeen kestävyyttä laajasta näkökulmasta: materiaalien lisäksi on huomioitava muun muassa energiatehokkuus, käyttöikä, huoltotoimenpiteet ja kierrätysmahdollisuudet”, Sarapää toteaa.

Lue lisää:

Alla esimerkki VILPEn Croco-kiinnikkeiden EPD:stä.