17.6.2008 SK Tuote Oy valmistaa VILPE-tuotteet – sisäilma pysyy raikkaana ja rakenteet tuulettuvina/ Rakentajan Posti
30.5.2008 Raikasta sisäilmaa ja tuulettuvia rakenteita/ Artikkeli Rakennustaito 6 2008
Raikasta sisäilmaa ja tuulettuvia rakenteita
Ihminen viettää suurimman osan ajastaan sisätiloissa. On tärkeää, että kodin sisäilma on hallittua, laadukasta ja puhdasta. Yhtä lailla tulisi kiinnittää huomiota talon rakenteiden ja alapohjan tuuletukseen, jotta myöhemmin vältyttäisiin ongelmilta sisäilman laadun kanssa.
Talon poistoilmanvaihtojärjestelmä tarjoaa kokonaisratkaisun kodin sisätilojen lisäksi myös talon yläpohjan, ullakon sekä alapohjan tuuletukseen. Järjestelmään kuuluvat mm. kattoläpiviennit, tuuletus- ja poistoputket, huippuimurit sekä kattoluukut ja talon alapohjan tuuletuspaalut.
Suomen rakennusmääräyskokoelman rakennusten sisäilmaan ja ilmanvaihtoon viittaavan D2-ohjeen mukaan tulee talon ilmanvaihto mitoittaa siten, että huoneilma vaihtuu kokonaan joka toinen tunti. Tämä voidaan toteuttaa ilmanvaihtokoneen ja poistoputken yhdistelmällä. Saneerauskohteissa on myös mahdollista toteuttaa koko talon ilmanvaihto huippuimurilla, mikäli taloon ei haluta asentaa ilmanvaihtoputkistoa.
Esimerkkinä voidaan laskea 200 m2 saneerauskohteen tarvitsema huippuimuri. Rakennuksen huonekorkeus on 2,5 m ja rakentamismääräyskokoelman mukainen ilmanvaihto on 0,5 krt/h. Tarvittava ilmavirta voidaan laskea seuraavasti: 200 m2*2,5m*0,5 krt/h=250 m3/h. Kun imurin kapasiteetista käytetään 70%, niin ilmavaihdoksi tulee 250m3/h/0,7=357 m3/h, joka on noin 100 l /s. Jos putkiston pituus on 20 m ja painehäviö 5 Pa/m, niin painehäviöksi saadaan 20m*5 Pa/m=100 Pa. Taulukosta nähdään, että imuri E190 on sopiva.
Talon IV-suunnittelussa otetaan huomioon ilmanvaihtoon liittyvät seikat. Ilmanvaihdon mitoituksessa pitää rakennuksen tuloilmavirta mitoittaa 5 % pienemmäksi kuin poistoilmavirta. Ilmavirtojen tarkistus on syytä suorittaa, jos kanavistossa esiintyy jäätymistä. Rakennus voi olla tällöin ylipaineinen. Kanaviston suunnittelussa kannattaa huomioida myös perhospellin paikka. Ihmiset laittavat tänä päivänä paljon myös avo- ja saarekekeittiöitä, joten huippuimuri ja liesikupu on piirrettävä IV-suunnitelmaan riittävän kokoisina.
Toimivilla ilmanvaihtoratkaisuilla estetään talon ala- ja yläpohjan kosteusvaurioita sekä radonhaittoja.
Aina ei radonin tuuletukseen muisteta kiinnittää tarpeeksi huomiota ja maaradonia saattaa esiintyä myös alueilla, joissa radonmäärät ovat muuten pienet. Radonin tuuletukseen löytyy myös eri vaihtoehtoja. Tuulettumattoman maanvaraisen lattiarakenteen radonin poistoon suositellaan radonimurilla toteutettavaa koneellista tuuletusta. Koneellisessa radonin poistossa katolle asennettu radonimuri liitetään alapohjasta ullakkotilaan johdettuun muovikanavaan. Lattiarakenteen alla olevat imukanavat (salaojaputket) on puolestaan liitetty viemäriputken avulla yhteen.
Tuulettuvan alapohjan radonin poistoon suositellaan radonimurilla toteutettavaa koneellista tuuletusta tehostettuna tuuletuspaalulla. Radonimuri liitetään alapohjasta ullakkotilaan johdettuun muovikanavaan ja lisäksi asennetaan tuuletuspaalut tuloilmaputkiksi talon alapohjaan. Tuulettuvan alapohjan radonin poisto voidaan myös toteuttaa painovoimaisena. Tällöin radonimurin sijasta katolle asennetaan eristetty tuuletusputki.
Talon alapohjan kosteusvaurioita on myös hyvä ehkäistä ajoissa riittävällä tuuletuksella. Tämä voidaan hoitaa esimerkiksi tuuletussäleiköllä tai tuuletuspaalulla. Tuuletuspaalun etuna on se, että tuotetta voidaan käyttää kohteissa, joissa ilman virtaus alapohjaan on estynyt. Esimerkkejä tällaisesta voivat olla erilaiset terassirakennelmat talon ympärillä tai korkea maan pinta. Tuuletuspaalun muotoilu estää myös lumen, roskien ja pieneläinten pääsyn ryömintätilaan.
Tuuletuspaalun korkeutta on myös mahdollista säätää pystyputken avulla. Tällöin tuloilmaa voidaan johtaa korkeammalta talon alapohjaan. Tästä hyvänä esimerkkinä voi toimia talojen alapohjien tuuletuksen tehostaminen tuuletuspaaluilla esimerkiksi tulvauhka-alueilla. Viimeksi tilanne kävi uhkaavaksi vuonna 2005 Itä-Helsingissä, jolloin meren pinta nousi 1,51 metriä ja hiekkasäkkivalleista huolimatta vesi pääsi uhkaamaan taloja. Loppujen lopuksi vesi ei saavuttanut taloja, mutta taloyhtiöt päättivät varmuuden vuoksi rakentaa talojensa alapohjiin tuuletuksen. Huolellisella tuuletuksen suunnittelulla vältytään myöhemmin monilta harmeilta.
<< Takaisin